Tahtoo tämä aika olla kovin kortilla nykyään, mutta hieman pikaista päivitystä työharjoittelusta näin kolmen päivän kokemuksella. Paikka on kerrassaan ihana! Tuntuu niin mukavalta olla tuolla töissä, tulen kivasti toimeen muiden työntekijöiden kanssa ja pääsen kokeilemaan uusia juttuja sekä opettelemaan paljon tuotetietoa, mistä ennen ei ollut aavistustakaan. Myös koirat ovat tervetulleita liikkeeseen, joten Wappu ja Mini ovat kumpikin päivän verran ilostuttaneet asiakkaita ja myös minua itseäni. Jotenkin tulee niin paljon varmempi olo, kun on oma hurtta mukana, tavallaan henkisenä tukena :D

Töitä kaupassa riittää. Jatkuvasti on kuorman purkua, asiakkaiden palvelemista, kassahommia ja eläinten hoitoa eikä aika todellakaan ole käynyt pitkäksi. Päinvastoin, oikein harmittaa lähteä puoli neljältä töistä kotiin ;) Välillä olen ajankulun unohtanut ihan tyystin ja maanantainakin maltoin lähteä vasta klo 15.40 kotia kohti... Toivottavasti homma jatkuukin näin mieluisena :)

Kotona sitävastoin on yhtä härdelliä. Illalla en oikein jaksa tehdä mitään järkevää, siivota yritän mutta tuntuu olevan täysin turhaa. Kuin loisi lunta kesken sankan lumipyryn! Yksi alue kun on siivottu, saa taas aloittaa uudestaan toisesta, hieman aiemmin siivotusta. *huokaus* Pitäisi tähän kai olla jo tottunut, mutta kun tykkäisin niin kovasti asua perussiistissä kodissa, jossa lattiat eivät lainehdi leluista ja likaisista vaatteista, tiskipöydälle mahtuisi lasi tarvitsematta pelätä sen putoamista reunalta lattialle, pöydälle sopisi lautanen ruoka-aikana... Haavetta vain, kaukaista sellaista. Niin kauan kuin lapset (ja mies) asuvat kotona, taitaa olla vain tyytyminen tähän kaaokseen.

Vaan nyt suihkuun ja odottelemaan unta, jotta jaksaa taas pirteänä pompata aamulla töihin ;)