Viime ajat on taas tekemistä piisannut niin, ettei blogaaminen ole tullut edes mieleen. Pentujen hoitaminen ei sinänsä ylimääräistä hommaa tuota, kun emohan nuo syöttää, putsaa ja lämmittää, mutta toki jokapäiväiseen ohjelmaan kuuluvat pikkuisten nuuskuttelu- ja silittelytuokiot... On ne vaan niiiiiin ihania! Ja kasvaa päivä päivältä isommiksi. Poikapentu painoi tänään 715g ja tyttö 522g.

Otsikossakin luvattuja muutoksen tuulia sisältyy omaan elämääni. Jättäydyin 26.3 kotihoidontuelta pois kun Täpsä meni hoitoon ja aloin pähkäilemään, mitä minusta isona tulee. No, vieläkään tuo ei ole selvinnyt, mutta pääsen sentään kokeilemaan oikeaa työntekoa työharjoittelun merkeissä! Tämähän tulee olemaan käytännössä ensikosketukseni työelämään, joten hieman jännittää. Toisaalta on suhteellisen luottavainen olo, harjoittelupaikka kun on lounaskahvilassa, ei missään kovin vilkkaassa sellaisessa. Luonnollisesti kotona lasten kanssa ollessa on joutunut ruokia laittelemaan eikä jauhopeukalokaan ihan keskellä kämmentä ole, joten eiköhän tuo suju. Ja ne mitä en osaa, opetetaan.

Työt alkavat näillä näkymin paperisodan jälkeen ensi viikolla. Tiistaina käyn allekirjoittamassa sopimukset ja keskiviikkona pitäisi suoriutua työkkäriin hoitelemaan paperiasioita siellä päin. Rahallisesti tästä ei suurta voittoa tule, mutta onhan työmarkkinatukikin parempi kuin ei mitään. Ja saan arvokasta työkokemusta. Ajallisesti sopimus tehdään näillä näkymin aluksi toukokuun loppuun ja jos viihdyn, jatketaan sitä kesäkuun ajan. Heinäkuun tuo kahvila on kiinni joten jatkoa katson myöhemmin.

Sitten niitä sairastelukuulumisia. Täpsä oli tässä edellisen antibioottikuurin jälkeen taas pitkän aikaa täysin terveenä, noin kuutisen viikkoa. Sitten napsahti flunssa päälle kaikilla muksuilla, mutta Täpällä se pitkittyi ja eilen kävimme sitten hakemassa uuden kuurin keuhkoputkentulehdukseen. Ensimmäistä kertaa pojan elämässä myös korva punoitti hieman. Toivottavasti ei tule tavaksi... Terveyskeskuksessa hengiteltiin sitten spiralla Ventolinea, kun Täpää tuntui ahdistavan ja samalla tuikattiin kankkuun joku kortisonipiikki. Toistaiseksi ei antibiooteista ole apua rohinoihin ollut, mutta vastahan tuota on vuorokauden verran lääkettä annettu. Niin ja lääkkeistä puheenollen, myös allergialääkitys aloitettiin Täpälle samalla kertaa. Silmät ovat pojalla vuotaneet muutaman päivän tällä viikolla ja kovasti on epäilys siitepölyjen aiheuttavan sen. Katsotaan nyt miten tuo Aerius alkaa tepsimään.

Tällaisia tänne. Käsityörintamalla on hiljaista, puikot nukkuvat kevätuntaan ja langat kyräilevät minua kaapeista tahtomatta kertoa, miksi haluavat isona. Myös motivaatio-paholainen on kadonnut jonnekin. Jos näette sitä, käskekää heti palaamaan takaisin kotiin!

Jahas, pikkuneiti kiljuu suihkusta pesemään tukkaansa joten käsky kävi, menen.