Ei ole syksy minun vuodenaikani, ei todellakaan. Olen tätä nykyä naimisissa imurin ja mopin kanssa, kiitos rakkaiden ja raivostuttavien pikkupiskien. Eivätkä lapset ole paljon pekkaa pahempia, kuraa ja hiekkaa kantautuu sisälle enemmän kuin laki sallii. Siivous on lähinnä voimien tuhlausta, mutta silti koetan sitä tehdä edes näön vuoksi. Mur ja ärh, olisin voinut vaihtaa kesän suoraan talveen.

Täpsän myssy ei kutistunut 40 asteen pesussa. Eikä kuivausrummun kuumemmassa lämpötilassa. Koko on edelleen large eli minun päähäni sopiva, mutta hattu ei ihan ole tyyliäni ;) En oikein vielä tiedä mitä sille tekisin, ehkä joudun purkamaan sen jos langalle ei ole pesun yhteydessä käynyt kuinkaan. Harmi sinänsä kun myssy muuten onnistui ihan hyvin. No, elämä on.


"Hieman" liian suuri kypärämyssy.

Tänään sain päättelyä vaille valmiiksi Artturin villasukan, mutta nähtäväksi jää saako sekin purkutuomion. Tämä oli elämäni ensimmäinen ns. perussukka tiimalasikantapäällä ja jälki on sen näköistäkin. Käsiala on epätasaista, reikiä on enemmän kuin golf-kentällä ja varresta tuli aivan liian löysä. Väri sentään miellyttää silmääni, eivätkä raidatkaan hullummin sukkaan asettuneet että sinänsä harmi tuota on purkaa. Ehkä kuitenkin versio 2.0 olisi laadukkaampi tämän harjoitustyön jälkeen?



Kauempaa katsottuna sukka näyttää jopa siedettävältä...

Lahjaprojektit valmistuvat hitaasti mutta varmasti. Pistoilussa sain toisen värin jo liki valmiiksi (jippii, enää 3 jäljellä ;p) ja neuletyössä aloitin uudestaan osan x. Oikeanlaisen nurjan opettelu vei aluksi aikaa, mutta nopeastihan tuo rutiiniksi muuttui eikä kierrettyjä silmukoita enää juurikaan tule. Vielä kun jostain saisi ostettua rauhallista neulomisaikaa niin saattaisi jotain valmistakin tulla näytille ;)