Tänään oli vajaa 5-vuotiaan tyttäremme ensimmäinen tanssitunti, bailatinoa. Taisi alku mennä tutustuessa, neitoa jännitti selvästi eikä halunnut tanssia vaan katseli vain salin laidalta muiden touhuja. Kertoi kuitenkin puolituntisen päätteeksi, että kivaa oli ja tahtoo uudestaankin! Peilisali kiehtoi tyttöä ja ohjaajaa kehui mukavaksi. Ehkäpä Milli uskaltaa jo ensi maanantaina tanssiakin pelkän sivustaseuraamisen sijasta :)

Itsellä hujahti aika todella nopeasti neulomisen ja hyvän juttuseuran parissa, sillä ystäväni oli ilmoittanut poikansa samaan ryhmään. Kuolasin hänen keskeneräistä huiviaan sekä uusia Opal-lankojaan ja puhua räpätimme läpi niin lasten astmaoireet kuin viime aikaiset lankaostoksetkin. Tosin olivathan ne tuttuja jo blogin kautta aiemminkin, mutta kummasti se vaan virkistää päästä ihan livenä asioita jakamaan. Mahtoivat muut paikalla olevat äidit ihmetellä neulekerhoamme ;)

Ensi viikolla taas uudestaan, itse ainakin tykkään kun on nyt yksi tällainen äiti-tytär -harrastus, jota pojat eivät tule "sotkemaan" vaan saamme olla ihan kaksistaan. Liiemmin kun ei tuota aikaa järjestämättä kolmilapsisessa perheessä ole, muuta kun arkisissa asioissa.